Naapurinpojan rippijuhlat aiheuttivat pukeutumisen puolella päänvaivaa, koska vatsa kasvaa kasvamistaan näinä viikkoina. Kauppojen kohtuuhintainen tarjonta ei yhdistynyt makuuni mitenkään, joten ei auttanut kuin pyörähtää Eurokankaan kautta eräänä lapsivapaana arki-iltana. Mukaan tarttui lisää ihania pellavakankaita, tällä kertaa tummanharmaana ja valkoisena.
Ennen kuin rohkaistuin saksimaan juhlavaatteisiin ostettuja pellavia, tein koekappaleen Esikoisen paidasta ylimääräiseksi jääneestä vihreästä pellavakankaasta. Hyvä että tein, sillä vaikka tunikasta tuli mielestäni kaunis, ei se enää viikko valmistumisen jälkeen mahdu päälle...
Työn alle pääsi siis valkoinen pellava capreihin ja tummanharmaa tunikaan. Tunikassa olisi voinut olla vähemmänkin pituutta takakappaleella, näin helma olisi nyt raskausaikana tasapainoisempi. Toisaalta se näyttäisi raskausajan jälkeen hassulta.
Housujen kaava on muokattu rankalla kädellä jostain Ottobre Womanin caprihousukaavsta koosta 40 (yleensä käytän ja teen kokoa 38 itselleni). Madalsin vyötäröä etenkin edestä ja korvasin kappaleen resorilla. Lahkeita jouduin lyhentämään yli 15 cm kaavan mukaisesta, en käsitä mille pitkäkoiville tämä kaava on alunperin tehty! Olisi tullut jpa tavallista pidemmät lahkeet, jos olisin noudattanut kaavaa. Vyötärölle, tai oikeammin sen alle, lisäsin muutaman vyölenkin ja ompelin samasta pellavasta kangasvyön.
Tunikan kaavan piirsin itse omien mittojeni mukaan. Ideoita etsin netistä ja kappaleiden muotoja katselin Ottobre Woman -lehdistä. Sikäli onnistunut tunika tuli, että tällä pystyy myös imettämään, kun avaa edessä olevan rusetin ja laajentaa pääntietä riittävästi.