lauantai 22. helmikuuta 2014

Ystäviltä ystäville


Osallistuin FB:n kautta salainen vaateystävä -vaihtoon. Minun koneeltani lähti setti, joka sisälsi mekon ja laukun 2.5-vuotiaalle tyttöselle. Kooksi toivottiin 104 cm, ja koska minulla ei ollut mitään muuta tietoa lapsesta niin otin varman päälle ja tein mekon hyväksi havaittua Hoops-kaavaa muokkaamalla. Kuva on silityskalvoa ja osin aplikoitu.


Laukun ompelin omalla kaavalla. Ulkopuoli on farkkua, joten kassia voi käyttää myös pienenä lelukorina, se pysyy tukevasti pystyssä itsekseenkin. Vuorina on Hello Kittyä puuvillana. Ps. mekko on oiekasti ihan suora ja symmetrinen, kuvaan asettelu on vain jäänyt puolitiehen, enkä tietenkään enää saa otettua parempaa.


Meille samasta vaihdosta tuli vaatesetti esikoiselle koossa 128-134 cm. Juuri sopiva ja niin mieleinen pojalle! Housutki pysyvät hoikkiksen päällä ilman kiristelyjä ja paidassa kehtaa mennä eskariin, toisin kuin joissakin äidin tekemissä...

Kuopuksen ystävä täytti eilen 5v! Sankari pitää vihreästä väristä ja mm. Mikki Hiirestä, joten tein tällaisen paidan koossa 116 cm.


Kuopuksella on ollut varsineinen juhlaviikonloppu, sillä myös päiväkotikaverilla oli synttärit. Tälle sankarittarelle vietiin itse ommeltu lippapipo. Kaava löytyy muutaman vuoden takaisesta Ottobre Kidsin talvinumerosta. Vuorina on bambupuuvillacollegea, joten tarkenee villakypärämyssyn kanssa pikkupakkasillakin ja viimeistään sitten toivottavasti pääsee käyttöön kun aurinko pilkahtelee lämpimämmin. Mallina oma kuopus.


Ostoksillakin pitää joskus käydä. Tällä kertaa helmikuisilla kurahousu- ja kumisaapasostoksilla. Ikävää, mutta maa on niin vetinen että muu ei auta. Ostettiin Molo Kidsin kurikset ja Crocsin saappaat ja näillä näyttäisi vihdoin pysyvän kuivana. Napero saa housut itse hyvin toppahaalarinkin päälle, vaikka ovat aika kapeat. Materiaali on jotenkin hyvin kulkevaa, joten eivät kinnaa kiinni ylös vedettäessä. Ompelin settiin sopivan piponkin, mutta se joutui eräänä aamuna kissanpennun kynsiin ja tupsusta lähti vähän liikaa karvoja irti...  Kuvailen heti kun saan uuden tupsun pyöriteltyä.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Huutokauppaan Sylva ry:n hyväksi

Ompeluryhmä Saumanvara tempaisee jälleen hyvän asian puolesta!

Lauantaina 15.2. vietetään kansainvälistä lasten syövän päivää. Saumanvaralaiset haluavat olla mukana pienten asialla suurella sydämellä omalla hyväntekeväisyyshuutokaupalla. Ompelemme, neulomme ja virkkaamme tuotteita huutokaupattavaksi. Huutokaupan tuotto lahjoitetaan suoraan Sylva ry:lle, joka on vuonna 1982 perustettu syöpää sairastavien lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys.


Huutokauppa järjestetään lastenvaatekirpputori Piilon facebook-sivuilla. Huutokaupalle tulee oma kuvakansio, johon huutokaupattavat tuotteet ladataan perjantaina 14.2. Huutokauppa käynnistyy lauantaiaamuna 15.2. kello 9 ja tuotteita voi huutaa kello 21:een saakka. Jokaisen tuotteen lähtöhinta on vain 5 euroa.Ensimmäinen huuto on korotettu ja korotuksen minimisumma on 1 euro. Huutokaupassa on käytössä niin sanottu viiden minuutin sääntö.



Huutaja maksaa voittosumman suoraan Sylva ry:n tilille ja esittää tuotteen tekijälle sähköisen kopion maksukuitista. Tuotteen tekijä postittaa tuotteen suoraan ostajalle neljän arkipäivän sisällä ja maksaa postikulut omasta pussistaan. Tarkemmat ohjeet maksuun ja muihin huutokaupan käytännön asioihin liittyen tulevat esille huutokauppakansioon.

Tule mukaan huutamaan uniikkeja käsitöitä! Tehdään yhdessä hyvää isolla porukalla!


Itse ompelin tähän huutokauppaan kaksi tilkkupeittoa Murun luomupuuvillaneuloksista. Punakuvionen on kooltaan noin 75 x 57 cm ja sen taustakankaana on valkoinen velour. Vihreäkuvionen peitto on hiukan suurempi, 88 x 66 cm ja sen taustakankaana on bambucollege.

 



sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Suloista sunnuntaiksi

Sain vision tästä ihanasta kankaasta liian myöhään, sitä ei ollut enää saatavilla Viljamin puodissa. Itse asiassa koko puoti oli päivitystauolla tms. Mutta onneksi paikallisen facebook-ompeluryhmän kautta minullekin järjestyi pala hattarakekkereitä <3 Nimensä mukainen kuosi: unenomaiset värit, leikkisiä kuvia ja juhlatunnelmaa. Tuntumaltaan tämä on jämäkkkää jerseytä: joustaa, on napakka eikä tippaakaan löperö.


Valikoin hihoiksi tunnelmaan sopivaa hempeää vaaleanpunaista. Hihakangas olisi saanut olla jämäkämpää, paidan söpö malli pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Kaava on lehdestä Ottobre Kids 3/12, 17. Seesaw trikootoppi 116 cm. 110cm olisi saattanut riittää, mutta edelliset tällä kaavalla tekemäni paidat ovat kahden kesän takaa, niin arvelin tytön kasvaneen jo kahden koon verran. Onneksi ei näytä liian isolta päällä. 

Tänne taakse jouduin laittamaan sauman, sillä halusin kohdistaa etukappaleelle kuvarykelmän kokonaisena  Kuvat ovat mitä ovat, talvella kuvaaminen on suoraan sanottuna ärsyttävää. Tummat kohdat kuvissa ovat minun varjoani. 

Sovitustunnelmia :) Paita sopii kuulemma hyvin tanssimiseen. Asusteet on tietysti itse valitut.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Mitä poika pukisi jos saisi päättää?

Perjantain kunniaksi suunnittelin vaatesetin meidän ronkelihkolle 6-vuotiaallemme. Hän on haastavassa iässä: pienten kuosit eivät enää kiinnosta, mutta isommille suunnitellut vaatteet ovat usein hankalia kaikkine solkine ja nauhoineen ja kuvat pelottaviakin.

Lähtökohtana oli viime postauksen raitapaita, jota esikoinen oli itse mukana suunnittelemassa. Yön pimeinä tunteina kaivelin ompeluläjästäni miehen puhkikuluttamat farkut ja leikkelin ne Ottobre Kids 3/13, kaavan 25. Knickerbocker popliinibermudojen ohjetta mukaillen. 


 Koko on isoin kaavasta löytyvä, eli 128cm. Näitä tehdessäni muistin jälleen, että tuolle hoikkikselle kannattaa aina tehdä ihan oikea vetoketju- ja nappiviritys, eikä näitä kuminauhalla kirsitettäviä versioita. Saa istuvamman ja siistimmän, kuminauhaa kun pitäisi kiristää niin hurjan paljon. Näissä ei itse asiassa ole vielä lainkaan kumpparia, poitsu kun tykästyi vyöhön. Napinlävet vyötäröltä kyllä löytyvät, jotta säädettävän kumpparin saa sitten tarvittaessa nopeasti paikoilleen.
Tässä suunnitelma ja lopputulos. 

Pöksyt edestä ja takaa. Takataskut ja polvivaihvikkeet jästin pois, ettei housuille kertyisi turhaa painoa. Tämä on aika jämäkkää ja paksua kangasta, joten ei varmasti mene puhki yhden kesän  käytöllä. Lippiksen huristelin tänä aamuna kasaan Unikuun terapiahuoneen mainiolla käännettävän trikoolippiksen ohjeella.


Rento kesäasenne on jo kohdillaan, vaikka pakkaset paukkuvat. "Käännytkö vielä selin?" "Oks pakko?".