... tai pikemminkin Isomummilta pojan tyttären tyttärelle. Kaunis valkopohjainen kukkakirjailtu puuvilla on nimittäin lasten Isomummin paitaa. Isomummi antoi sen minulle viime kesänä saatesanoilla "kai tuosta vielä mekko tulee". Itse hän ei innostunut noin kirkkaan väristä, ja vielä valkoista, paitaa pitämään, mutta tytölle sopii ihanasti. Aikuisen kauluspaidasta sai siis vielä hyvin 104 cm mekon.
Hiukan turhan leveä tämä on, saattaa olla että laitan vyötärölle vielä jonkun satiininauhan. Tämän kaava on Ottobresta 3/11. Muutosta tein sen verran että siirsin nappilistan takanta tuohon eteen, kun valmiissa paidassa se kerran siinä oli. Käytin hyväkseni myös paidan helman ihan sellaisenaan. Vuoritin koko mekon ohuella valkoisella puuvillalla lukuunottamatta hihoja.
Tämä keltainen puuvillamekko on Mekkotehdas-kirjan Matleena koossa 98/104 cm. Koot ovat näissä todella reiluja, tämä taitaa mahtua useamman kesän, vaikka muuten 104 cm vaatteet alkavat osa jo jäämään pieniksi. Jonkun mummon peruja tämäkin mahtavan sävyinen tyynyliina varmasti on. Tyynyliinassa ollut ihana kirjailu oli pakko säilyttää ja kohdistin sen tuohon helmaan että näkyisi varmasti kunnolla. Lisänä edessä ja takana kirppikseltä löytynyttä sydänpuuvillaa tukikankaalla ja puuvillavuorilla tuettuna.
Hienoa uusiokäyttöä, kauniit mekot. Mä muistan lapsuudesta tuon tyylisiä tyynynliinoja, jotka tais olla äidinäidin peruja :)
VastaaPoistaVoi äly miten ihanat <3.Aaina mekkoja ihaillessa harmittaa etten ommellut enempää tytöille.
VastaaPoistaUpeita mekkoja :)
VastaaPoistaIhanat mekot ja aiempi lisko t-paita on myös huippuhieno!
VastaaPoistaToivotaan paljon lämpimiä kesäpäiviä että nämä mekot pääsevät paljon käyttöön. Tai tuota keltaista tulee kyllä käytettyä jo nyt talvellakin, kun sinne voi pukea alle velourleggarit ja pitkähihaisen paidan, mutta tuo kukkamekko on kyllä selkeästi kevyt kesämekko.
VastaaPoistaVau!
VastaaPoista