tiistai 14. heinäkuuta 2015

Salainen ompeluystävä

Osallistuin jälleen salaiseen ompeluvaihton. Eli minä ompelin eräälle toiselle ompelijalle 2 lapselle tarkoitettua ompelusta ja sain vastaavasti 2 meidän muksuille ommeltua ihanuutta. Koko homman juoni on jänittäminen sen suhteen että pitääkö saaja omista ompeluksista ja mitä omalle perheelle tulee. Kuin ylimääräinen jouluaatto!

Olin laittanut esitietoihin että ensisijainen paketin saaja voisi olla tuo esikoinen, sillä hänen vaatetarpeensa on akuutimpi ja hänelle tulee muutenkin vähemmän ommeltua. Koko on toiveen mukaan hoikka 134cm ja värinä paidassa on lempparin eli punaisen lisäksi tummanvihreää. Vinkiksi annoin myös tämän blogin, sillä vaihdon tarkoituksena on myös vakoilla ennakkotietoa paketin kohteesta. Tämä paita on todella huolellista työtä!

Paketissa oli ihanasti myös muistettu meidän Tosikoista, sillä hän sai huolella ja hyvillä materiaaleilla tehdyn Nalle Puh -pussukan. Itse en osaa tehdä näin huolellista työtä joustamattomien materiaalien ja runsaiden tukikankaiden kanssa. Onnekkaasti paketin avaaminen osui juuri Tosikoisen syntymäpäivälle, joten riemua riitti siten tavallistakin enemmän! Kiitos paljon salainen ystäväni :)


Itse lähetin eräälle 3-vuotiaalle Ryhmä Hau -hengessä tehdyn t-paidan ja siihen sopivat housut. T-paidan malli on Ottobre Kids -lehdestä 3/10, Tooth Troll ja housujen kaava puolestaan löytyy lehdestä 4/09 Toffy vakosamettihousut . Housujen kaavaa muokkasin lehdessä olleesta aika paljon, mm. vyötärökaitale on näissä resoria jonka sisällä kulkee säädettävä kuminauha. Lahkeisiin lisäsin kuminauhan ja polvien kohdalle pientä pussitusta jotta joustamattomat housut olisivat varmasti mukavat pienelle käyttäjälle. Lempiväreistä ja lapsen muodosta sain vinkkiä etukäteen, mutta muuta tietoa en päässyt vakoilemaan, sillä en löytänyt postitettavaltani blogia tai kuvakansiota tms. Toivottavasti paketista tuli silti mieleinen!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Vaaleanpunaisten sarja jatkuu

Kaikki alkaa olla vauvaa varten valmiina. Viimeisetkin mielessä olleet vauvaompelut on nyt tehty.

Äitiyspakkauksen laatikon päällystin anopilta saadulla vakosametilla kalliolla-kukkulalla -blogin loistavan ohjeen mukaan. Levyvanua en harmikseni varastoistani löytänyt ja saumavaratkin unohdin poistaa kaavasta, joten aika paljon yksinkertaisempi tästä tuli kuin esikuvastaan. Toiminee silti tarkoituksessaan, mikä on estää kissaa raapimasta pahvilaatikkoa pilalle. Meillä kun asustaa karvakaveri, jonka mielestä pahvilaatikoiden repiminen, syöminen ja raapiminen on ehkä maailman parasta hupia.

Laatikon sisälle hurautin tilkkupeiton Muru-tilkuista ja valkoisesta trikoosta. Tällä kertaa kanttasin ympäriinsä vaaleanpunaisella (liian lörpällä) resorilla, enkä ommellut oikeat puolet vastakkain ja kääntänyt, kuten useimmiten.


Muutakin pinkkiä on tullut tehtyä viime aikoina. Tosikoisen syntymäpäivää vietettiin joku aika sitten (sitä oikeaa päivää, kaverijuhlat pidettiin jo etukäteen). Tällä kertaa päätin opetella uuden tekniikan koristeluun, nimittäin sokeripitsin teon. Ostin työtä helpottaakseni valmista sokeripitsimassaa, jonka levittelin pitsimaton päälle ja paistoin uunissa 20 minuuttia 75 asteessa. Vähän jäi keskeltä liian löysäksi ja reunoilta taas tuppasi paahtumaan liiankin venymättömäksi. Ehkä ensi kerralla laitan vähemmän lämpöä ja enemmän aikaa?





maanantai 6. heinäkuuta 2015

Neulebolero

Kaapissa kummitteli ne käyttämättä jääneet 5 kerää Novitan bambu-puuvillalankaa. Vaikka Tosikoinen ei enää oikeastaan olisi tarvinnut neuletakkia kadonneiden löydyttyä, niin aloin kuitenkin juhannuksen tienoilla neulomaan uutta.



Ohje on muokattu Novitan nettisivuilta löytyneen kesän 2008 -lehden tytön pitsireunaisen jakun ohjeesta. Käyttöön tämä on päässyt jo kahdesti: ensin eräisiin rippijuhliin ja nyt viimeksi eilen lasten Isoäidin syntymäpäiville. Juhlat menivät kaiken kaikkiaan hienosti ja oli mukava nähdä sukulaisia.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kesäleggaripula

Facebookin ompeluryhmän perjantaihaasteena reilu viikko sitten oli "arjen luxusta" omavalintaisella tulkinnalla. Meillä luxusta on se, jos Tosikoinen ei tappele aamulla vaatteistaan, joten kysyin häneltä kangastoiveita uusiin kesäleggareihin. Nämä tulivat tarpeeseen, sillä viikon sisään olen joutunut heittämään häneltä kahdet caprileggarit roskiin reikäisinä, eikä kirppikseltä löytynyt oikean kokoisia. Liekö kulutetaan loppuun muissakin talouksissa...

Oranssi-pinkkiraidalliset, ihan tavalliset

Violetit samasta kankaasta tehdyillä "resoreilla"

Sekä pinkit lahkeensuun rypytyksillä.

Kaikissa leggareissa on kokona 116 cm ja kaava muistaakseni lehdestä Ottobre Kids 4/2014.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Naapurinpojan rippijuhlat

Naapurinpojan rippijuhlat aiheuttivat pukeutumisen puolella päänvaivaa, koska vatsa kasvaa kasvamistaan näinä viikkoina. Kauppojen kohtuuhintainen tarjonta ei yhdistynyt makuuni mitenkään, joten ei auttanut kuin pyörähtää Eurokankaan kautta eräänä lapsivapaana arki-iltana. Mukaan tarttui lisää ihania pellavakankaita, tällä kertaa tummanharmaana ja valkoisena.


Ennen kuin rohkaistuin saksimaan juhlavaatteisiin ostettuja pellavia, tein koekappaleen Esikoisen paidasta ylimääräiseksi jääneestä vihreästä pellavakankaasta. Hyvä että tein, sillä vaikka tunikasta tuli mielestäni kaunis, ei se enää viikko valmistumisen jälkeen mahdu päälle...


Työn alle pääsi siis valkoinen pellava capreihin ja tummanharmaa tunikaan. Tunikassa olisi voinut olla vähemmänkin pituutta takakappaleella, näin helma olisi nyt raskausaikana tasapainoisempi. Toisaalta se näyttäisi raskausajan jälkeen hassulta.


Housujen kaava on muokattu rankalla kädellä jostain Ottobre Womanin caprihousukaavsta koosta 40 (yleensä käytän ja teen kokoa 38 itselleni). Madalsin vyötäröä etenkin edestä ja korvasin kappaleen resorilla. Lahkeita jouduin lyhentämään yli 15 cm kaavan mukaisesta, en käsitä mille pitkäkoiville tämä kaava on alunperin tehty! Olisi tullut jpa tavallista pidemmät lahkeet, jos olisin noudattanut kaavaa. Vyötärölle, tai oikeammin sen alle, lisäsin muutaman vyölenkin ja ompelin samasta pellavasta kangasvyön. 


Tunikan kaavan piirsin itse omien mittojeni mukaan. Ideoita etsin netistä ja kappaleiden muotoja katselin Ottobre Woman -lehdistä. Sikäli onnistunut tunika tuli, että tällä pystyy myös imettämään, kun avaa edessä olevan rusetin ja laajentaa pääntietä riittävästi.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Vauvalle vaaleanpunaista

Jostain syystä minulle on iskenyt himo ommella vauvallekin joka kerta jotain, kun ompelen isommille. Niinpä vauva sai myös pellavamekon, kuten Tosikoinenkin. Kaavan tein itse ja koko on noin 56/62 cm. 


Hukkasin keväällä Tosikoisen kaksi juhliin tarkoitettua (kaupasta ostettua) neuletakkia/boleroa. Epätoivoissani ostin jo langat uuden neulomiseen, kun yht'äkkiä muistin minne neuleet olivat kevätsiivouksessa joutuneet. Tosikoinen itse oli jemmannut ne talvivillavaatteiden kanssa erääseen ylälaatikkoon kuvitellessaan että kesäksi saa luopua kaikista lämpimistä vaatteista...

Koska olen hidas ja erittäin kokematon neuloja, en viitsinyt alkaa käyttää aikaani Tosikoisen neuletakin tekemiseen, vaan otin harjoituskappaleeksi vauvan minipienen mekon. Tähän meni Novitan bambu-puuvillalankaa vain n.50g. Kaava on muuten oma, mutta pitsineuleen mallin löysin jostain netin syövereistä. Mekon koko on n.50cm.


Pääsiäisenä käynnistelin vauva-aikaan kuuluvaa ajanvietettä eli neuloin pikkuiset vaippavillahousut. Nämä ovat ainoa neuletyö, joka minulta sujuu telkkaria katsellessa puoliunessakin... Pöksyjen malli muokattu curlypurly ilmaisohjeesta, aloitussilmukoita tällä kertaa 44. Lanoliina kaipaavat vielä, jotta pehmenevät käyttökuntoisiksi. Nämä ovat siis ihan tosipienet, vaikka koko ei kuvasta välitykään.


lauantai 13. kesäkuuta 2015

Korjausompelun kesäkuu, osa 2: itse tein ja fiksasin

Samalla tuunausteemalla jatketaan. Kuopus on talvesta saakka toivonut itselleen prinsessamekkoa leikkeihin. Mieluiten Frozen-mekkoa, sinistä. Kevättalvella löysin ja ostin kierrätyskeskuksesta lähes ilmaiseksi tähän projektiin sopivat kankaat ja aloitin ompelunkin. 

Mekkoon tuli kuitenkin mittavirhe, se oli aivan liian pitkä ja kapea. Siispä tekele päätyi korjauslaatikkooni, eli loputtomaan suohon. Korjausompelun kesäkuu sai minut kuitenkin kaivamaan tämänkin läjän laatikosta, silittämään sen ja jatkamaan sinnikkäästi loppuun.

Kyllä kannatti! Tyttö on erittäin iloinen uudesta roolivaatteestaan :)


(Auts, aurnko häikäisee silmiä)