Kaikki alkaa olla vauvaa varten valmiina. Viimeisetkin mielessä olleet vauvaompelut on nyt tehty.
Äitiyspakkauksen laatikon päällystin anopilta saadulla vakosametilla kalliolla-kukkulalla -blogin loistavan ohjeen mukaan. Levyvanua en harmikseni varastoistani löytänyt ja saumavaratkin unohdin poistaa kaavasta, joten aika paljon yksinkertaisempi tästä tuli kuin esikuvastaan. Toiminee silti tarkoituksessaan, mikä on estää kissaa raapimasta pahvilaatikkoa pilalle. Meillä kun asustaa karvakaveri, jonka mielestä pahvilaatikoiden repiminen, syöminen ja raapiminen on ehkä maailman parasta hupia.
Laatikon sisälle hurautin tilkkupeiton Muru-tilkuista ja valkoisesta trikoosta. Tällä kertaa kanttasin ympäriinsä vaaleanpunaisella (liian lörpällä) resorilla, enkä ommellut oikeat puolet vastakkain ja kääntänyt, kuten useimmiten.
Muutakin pinkkiä on tullut tehtyä viime aikoina. Tosikoisen syntymäpäivää vietettiin joku aika sitten (sitä oikeaa päivää, kaverijuhlat pidettiin jo etukäteen). Tällä kertaa päätin opetella uuden tekniikan koristeluun, nimittäin sokeripitsin teon. Ostin työtä helpottaakseni valmista sokeripitsimassaa, jonka levittelin pitsimaton päälle ja paistoin uunissa 20 minuuttia 75 asteessa. Vähän jäi keskeltä liian löysäksi ja reunoilta taas tuppasi paahtumaan liiankin venymättömäksi. Ehkä ensi kerralla laitan vähemmän lämpöä ja enemmän aikaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti