Söpöä söpölle

Vauvalle en ole ommellut pitkään aikaan. Nyt sain valmiiksi bodyn ja housut koossa 62 cm. Mutturalla-blogin kirjoittaja on piirtänyt tämän ihanan Susihukka raitasukka -kuosin, jota löysin Pehemiältä Kankaiden yöstä. Laadukkaan tuntuinen yksivärinen kotimainen trikoo on Majapuulta. Välttelin yön aikana houkutuksia ja tilasin aika maltillisesti kolmea kuosia, paria yksiväristä ja yhden yllätyspaketin.

Koko on vielä aika reilu 2,5 kuiselle kuopukselle. Housujen vyötäröllä pehemeän kuminauhan virkaa toimittavaa FOEa on varmaan pakko lyhentää, mutta bodyn kasvunvara saa jäädä. Seuraavat bodyt teen yhtä kokoa pienemmällä leveydellä kuin pituudella. Ja itselle muistiin: jalanteitä kannattaa nostaa jos haluaa kestovaippavaraa. Vain haaraa pidentämällä body alkaa helposti kinnaamaan reiden päältä kun vauva koukistelee jalkojaan.

Yhden olan kirjekuoripääntie toimii paremmin kuin kahden: ei ala lörpöttää niin helposti. Pienen nepparin taidan kyllä tuohonkin vielä lisätä.

Eräällä toisellekin pikku söpöläiselle on setti valmisteilla, kunhan saan tämän oman mallini nukkumaan että pääsen huristelemaan ;)

Pihalle!

Eskarilainen tarvitsi uusia ulkohousuja, joten sellaiset pääsivät työn alle. Kaava Ottobre kids 4/15, koko 122 cm. Oikein hyvä malli. Ainoa muutos minkä tein, on verkkovuorin lisääminen.

Tosikoinen kävi kaverinsa synttäreillä. Lahjaksi vietiin pipo. Käytössä on ollut, joten ilmeisesti oli mieleinen. Tällaiset havainnot aina lämmittävät mieltä.

Villaa alle

Tämä postaus on näemmä jäänyt julkaisematta, vaikka vaatteet valismistuivat useampi viikko sitten. Tässä olkaa hyvät: 

Pienen ja palelevan paras vaate on villavaate. Monessa kuvassa onkin jo vilahtanut villavaippahousut, joita tällä meidän palelevalla vauvallamme pidetään lähes päivin ja öin, myös kertakäyttövaipan kanssa. Ne vaan lämmittävät paremmin kuin mikään muu vaate. Halusin tehdä merinovillatrikoosta myös alusbodyn, jotta vauvalla voi pitää mekkoja ja paitoja ilman että on selkä on paljaana. Tein bodystä hihattoman, jotta siinä ei ole puklusta likaantuvia hihoja. 

Kaava joku Ottobren 56 cm. mutta koska merinovillatrikoo venyy ja joustaa, on tämä käytännössä ehkä 62-68 cm. 

Sain Miinalta palan Viljamin puodin suloista pandatrikoota. Pehmeää, ohutta ja todella joustavaa. Juuri sopivaa mini-ihmisen leggareihin. Käytin samaa kaavaa kuin tähtitrikoissa, mutta kavensin lahkeista pari senttiä.

Omien kaappien kätköistä löytyi pala Kuokkavieraita. Riitti juuri ja juuri vielä kuopuksen mekkoon koossa 56 cm. Kohdistaa ei voinut, mutta on tämä edestä ja takaa fiksumman näköinen kuin tästä sivusaumasta. En vaan raaskinut ottaa riskiä vauvan heräämisen suhteen jos olisin yrittänyt kääntää häntä toisinpäin...

Kantotakki

Ompelin kantotakin fleecestä näitä nyt koittaneita syyssäitä varten. Yleensä en välitä fleecestä materiaalina, mutta tämä on aika hauskaa: pinta näyttää ja tuntuu neulokselta! Takki on raglanhihainen ja kietaisumallinen ja siinä on edessä kainaloiden korkeudelle saakka lärpäke toimittamassa kaulahuivin virkaa.

Mahdumme molemmat hyvin takin alle.

 

Tältä takki näyttää ilman kannettavaa. Aiempiin liinailutakkeihini verrattuna tämän helppous on osien lukumäärässä. Usein takin kanto-ominaisuus eli vauvan tarvitsema lisätila tehdään irrallisella paneelilla, joka tietysti on hiukan hankala irtopala kun kannettava ei ole kyydissä. Tässä riittää että kiepauttaa vähän tiukemmalle kiinni.

Näin pieni vauva asettuu niin sievästi kyytiin että juuri hiustupsua kummempaa ei jää näkyviin. Selässä kantamiseen tämä malli ei hupun takia käy, mutta toisaalta tämä vauva on parhaassa selkäkantoiässä talvella, jolloin tämä kantofleece on todennäköisesti liian ohut.

Kuvat ovat 8-vuotiaan esikoisen ottamia <3

Eläinpyramidi

Stoff & Stillistä nappasin mukaani muutaman etukappaleen kokoisen palan digiprinttejä. Jatkopalaostoksilla kävin paikallisessa EK:ssa, mistä yritin löytää oikea sävyä siniharmaata hyvän tuntuista jerseytä. Lähellekään oikeaa sävyä ei ollut tarjolla, joten ostin rohkeasti palaaarista vaaleanpunaista. Onnekseni nämä sopivatkin hyvin yhteen!

Pienimmälle tein huputtoman kokohaalarin Ottobre Kids 4/11 lehden kaavoilla ihanasta eläinpinopalasta. Ennen tällaista vaatetta kutsuttiin potkupuvuksi, nykyään näköjään leikkipuvuksi. Tai jos tässä olisi huppu niin jumpsuitiksi. Huppua en pikkuvauvan vaatteeseen halunnut, tämä yksilö kun viettää pääosan ajastaan selällään. Siellähän se painaisi, pientä rassua. Toivottavasti näyttää silti päivävaatteelta.

Pingviinilauma päätyi keskimmäisen tunikaan. Kapeaan tällä kertaa, edellisestä viisastuneena. Kaava on Ottobre 4/14, kokoa leveyden puolesta 116 cm ja pituutta lisäsin helmaan 10 cm. Aika söpö tuli, mutta ei silti päätynyt tänään eskariin päälle. Ehkä huomenna?

Ommeltua, vaan ei minun koneestani. Vauva sai ompeluryhmämme vauvalahjana aivan ihanat Hellä Designin vaunuverhon ja tuttilapun. Vielä kerran kiitos koko ryhmälle ja tietysti erityisesti Annukalle!

Yhteistyötä

Keskimmäisen Stoff&Stillistä valitsema trikoo pääsi työn alle. Siitä syntyi tunikat molemmille tytöille. Pienemmän kaava muistaakseni Ottobre kids 4/14, koko 56 cm, isommankin tytön tunika jostain viime aikojen Ottobresta.

Isomman tytön tunikaan valitsin tarkoituksella yksinkertaisen, leveähkön mallin. Koska kuosi on niin värikäs ja jopa levoton, ajattelin että yksinkertainen malli rauhoittaisi sitä. Muuten onnistui ihan kivasti, mutta tyttö ilmoitti jälkikäteen että pitää nykyisin enemmän pidemmistä ja kapeammista tunikoista. No, ensi kerralla sellaista sitten.

Pienemmän mekko on vallan söpö kaikessa yksinkertaisuudessaan. Noin pikkuiseen vaatteeseen en tykkää ympätä liikaa yksityiskohtia, pinta-alaa kun on niin vähän.

Tämän postauksen kuvat on naapurin viidesluokkalaisen käsialaa, kiitos avusta V! :)

Tunika vai paita? Kas siinä pulma

Ompelin Stoff & Stillin palatrikoosta itselleni pitkän paidan. Tai menee tuo tunikanakin. Tai tavallisena paitana, jos helmaa kerää kasaan. Imetysominaisuuskin tähän piti lisätä, jotta vaate on käyttökelpoinen tällä hetkellä.

Tunikana leggareiden kanssa (ei ole kovin edukseen pimeänä iltana lökäpöksyjen kanssa kuvattuna).

Paitana vaikkapa farkkujen kanssa.