Piristystä pienelle potilaalle

Kuopus pötköttää jälleen velttona sohvalla, hiukan lämpöä ja veto täysin pois. Pienen potilana piristykseksi ompelin eilen illalla kruunuinterlockista t-paidan Hoops-kaavalla (Ottobre 3/12, 104 cm). Seuraavan paidan voisi ehkä tehdä jo isommassa koossa.

Pikku potilaan isoveli sai tänään kauan odottamansa pääkallopaidan kun tartuin toimeen ja käytin tähän reilun puoli tuntia illasta ruuanlaiton lomassa. Kaavana Ottobre 3/10 ja kokona tässäkin jo 122cm. Alkaa olla iso poika kun ei tämäkään näytä päällä yhtään isolta vaan juuri sopivalta. Itse en juuri välitä kalloista, joten onneksi niitä oli enää hihoihin sopiva pala.

 

Mitä päässä kevätsäässä?

Tämä harmaa talvi alkaisi meidän perheelle jo riittää, odotamme kovasti auringon pilkahduksia. Niitä odotellessa on hyvä ommella lapsille lipalliset talvihatut, ulkoilun kiireessä aurinkolasit eivät kuitenkaan aina ole mukana. Ja onhan lippa hyvä lasien lisänäkin.

Kuopuksen hattu on muokattu Ottobren Muraveinik-hatun kaavasta (4/11) ja esikoisen farkkulippis on tehty 6/11 lehdestä löytyneellä kaavalla. Molemmissa kokona jo noin 54 cm, kuopuksella ilman saumavaroja. Pallohatun kangas on ihanaa neulosta ja farkun olen saanut tädiltäni Ruotsista. Vuorina molemmissa äitiyspakkauksen joustofroteepyyhettä. Sunnuntaiaamuisen sovituskuvankin sain napata:

Otin projektikseni saada keskeneräisten ompelusten korin tyhjäksi tämän kuun aikana. Se pursuilee syystä tai toisesta kesken jääneitä, korjausta ja muokkausta odottavia ja muita yhtä inspiroivia ompelukohteita. Kori olisi kuitenkin syytä saada tyhjäksi ennen kuin reikäpolviset housut eivät mahdu käyttäjälleen.

Yllä olevat pipot on koottu odottavien pinosta. Muitakin tilkkuja pitäisi ommella pipoiksi ja lapasiksi, jotta tilkkulaatikkoon mahtuisi jotain uuttakin. Nämä edustavat kaikkia kokoja vauvasta vaariin. päälliset ovat kaikissa trikoota, vuorina vaihdellen joustofroteeta, velouria ja trikoota. Pari saatan antaa oman perheen käyttöön, mutta joitakin piilotan lahjalaatikkoon yllättävien syntymäpäivä- yms. kutsujen varalta.

Urho Kepponen valtakunnassaan

Sain joululahjaksi ihanan Paapii Designin TSI-koiran ohjeineen. Sattumoisin myös itsetehty lepakkotuolin päällisemme hajosi samoihin aikoihin, joten yhdellä inspiraatiolla ompelin nyt vihdoin molemmat. Urho Kepposen ompeluun meni kankaiden leikkuusta halailuun alle kaksi tuntia aikaa, kiitos selkeiden ompeluohjeiden.

Lepakkotuolin kaavat löytyvät Suuren Käsityölehden numerosta 1/2002, tällä kertaa tein sen kaksinkertaisesta kankaasta että kestäisi paremmin lasten rajuakin istumista. Näiden kankaiden itse ompelu todellakin kannattaa, ainakin rahallisesti. Valmiina kangas maksaa 95 euroa, mutta tämä tuli maksamaan vain vitosen verran. Valkoinen kangas on paksua puuvillaa Ikeasta ja taustalla on tukemassa Eurikankaasta ostettu paksu markiisi. Lasten riemuksi Urhon Kepposen löhöilyvaltakunnan voi kääntää myös ympäri, jolloin saadaan näkyviin raikas oranssiraidallinen taustapuoli. Päällinen onkin kääntyillyt kuin itsestään.

EK:ssa oli kuluneella viikolla laari kankaita kympin kassi. Ihan huippujuttuja sieltä ei löytynyt, mutta monta sellaista, jotka olisin joutunut ostamaan joka tapauskessa. Lähes 6 metriä puuvillakankaita mekkoihin, vuorikankaiksi, sohvatyynyihin ja lepakkotuoliin. 5 metriä liukkaita vuorikankaita ja villasekoitetta housuihin, mekkoon tai jakkuun ja pari metriä pöytäliinamuovia aplikaatiokuvien piirtelyyn. Metrihintaa jäi alle euro, eli aika hyvä kauppa!

Rrräyh!, sano dino

Kaapista löytyi pari pojan housuihin sopivaa kangaspalaa. Turkoosi vakosametti riitti juuri 122cm pitkiin housuihin ja hiukan joustavaa puuvillaa oli passelisti samankokoisiin shortseihin. Kaava molempiin lehdestä 4/09, Toffy-vakosamettihousut hiukan muokattuna. Sammarit onnistuivat ihan kivasti, en vaan muistanut lisätä vyötärönauhan korkeutta, se on tässä kaavassa todella kapea. Shortseista tuli sen sijaan kummalliset. Kaavassa vyötärökumpparia tulee vaan selän puolelle ja se ei näytä minusta oikein kivalta. Onneksi tein noiden pitkien housujen vyötärön hiukan eri tavalla, tuli mielestäni kauniimpi. 

  

Esikoinen on varsinainen hikipää ja tuntuu selviävän näin talvellakin sisällä pelkällä t-paidalla, siinä kuin pikkusiskonsa ja minä puemme villa-aluspaidan päälle pitkähihasien (ja ehkä vielä hupparin). Pojan omaa suunnittelua on raitatrikoopaita dinosauruksen kuvalla. Valitisin tähän turkoosit resorit, jotta paita sopii uusiin housuihin. T-paidan kaava on jostain Ottobresta Monster Car, 122 cm. Aika slimmi malli.

Hiiri kissalle räätälinä

Tein esikoiselle ihanan takin. Kaavaksi valitsin Ottobre 4/12 lehdestä kaavan 37 ja kankaaksi syksyllä Travallelta ostamani kunnon ulkoiluvaatekankaan, jota olin tätä kevättakkia varten säästellyt. Kaavassa koot alkoivat vasta 134 sentistä, mutta ei se mitään, äkkiähän kaavaa nyt pari kokoa pienentää!

Pienensin kaavan siis kokoon 122 cm, tein tarvittavat kaavamuutokset (mm. lisäsin helman ja hihojen mittaa jottei tarvitsisi laittaa resoria) ja leikoin kankaan. Ompelin huolellisesti, lisäilin pyöreää kuminauhaa, sirkkarenkaita,purin ja ompelin uudelleen nappilistaa. Painoin nepparit paikoilleen ja ihailin aikaansaannostani. Hyvä etten jo blogannutkin tässä välissä.

Sain esikoisen sovittamaan takkia. Hän oli itse valinnut kyynärpään tähtipaikkojen värin ja oli muutenkin kovin iloinen uudesta takistaan. Minäkin olin, olinhan kerrankin tehnyt tuolle usein paitsioon jäävälle isomalle jotain hauskaa ja erilaista perus paitojen ja collegehousujen jälkeen. Mutta voi surkeus, takki meni hädin tuskin päälle aikuisen vetämänä, eikä käsiä voinut juuri liikuttaa ;( En ollut tullut ajatelleeksi että joustamattomasta kankaasta totetutettuna olisi pitänyt valita pari kokoa suurempi kuin mikä nyt on käytössä.

No, onneksi tälle on kuitenkin käyttäjä taloudessa. Kuopus sai siis jälleen jotain kivaa kaappiinsa ja hänelle tämä olikin ihan passelin kokoinen. Nyt pitäisi etsiä esikoiselle uusi kangas jostain, Travellella en ole tuon yhden kerran jälkeen kankaita enää nähnyt. Kangastukun ja Shelbyn valikoimia olen jo katsellut sillä silmällä, mutta jos jollain lukijalla on vinkkiä hyvästä ja laadukkaasta ulkoiluvaatekankaasta (joko kaupasta tai kangaslaadusta) niin otan ilolla vastaan!

Aluevaltaus

Oma kaappini saa kesäksi aivan uutta väriä. Punaista minulla on ollut siellä ennenkin, mutta että ihan pinkkiä? Tai vaaleanpunaista? No, kokeillaan tuleeko käytettyä.

Tällaisia sain tällä kertaa aikaan. Sovituskuvat puuttuvat, koska ne menivät pimeänä talvipäivänä peilin kautta kuvattuina kerta kaikkiaan pieleen. Saatte ehkä nähdä nämä päälläni myöhemmin, jos mies ottaa kuvat. Tai alaviistokuvia noilta innokkaammilta perheenjäseniltä.

Kauluksellisen trikoopaidan kaava on sopiva kombonaatio Ottobre Woman 5/12 mallia 8 (suosikkini!) ja hiukan vanhempaa OW 2/2006, mallia 3. Koko 38 ja kangas Triteksiltä. Hintaa tälle tuli ehkä 10 euron verran.

Vaaleanpunainen tunika muistuttaa lähinnä yöpaitaa. Ehkä tästä saisi helmaa lyhentämällä paremman? Malli on muokattu OW 5/12, mallista 13. Kangas jälleen triteksiltä ja hintaa ehkä vajaat 10 euroa. Tästä tulee myös kuopukselle paita, kangasta kun jäi juuri sopivasti.

Tämän t-paidan kangas on Triteksin palalaarista, eli hintaa ei tullut viittäkään euroa, liekö kahtakaan. Kaava on SK 2/08 ja koko suunnilleen 36/38. Seuraavaa paitaa kavennan hiukan lantiolta, muuten tämänkin on juuri sopiva kaava.

Tekeekö kenenkään muun mieli pukeutua kesällä värikkäämmin kuin talvella? Nyt tuntuu että on ihan sama mitä väriä päällään pitää kun sävyjä on hankala erottaa eikä sisävaatteita edes juuri kukaan näe paksujen ulkovaatteiden alta. Kesällä on toinen juttu kun aurinko paljastaa värisävyt ja joskus tarkenee ehkä ilman takkiakin!

3 Murua

Käsityömessuilta tuli ostettua ihani Muru-neuloksia. Jotain pientä ompelin niistä jo joulukuussa, mutta isompien palasten toteutus odotti kunnon ompeluaikaa, vaikka inspiraatio syntyi jo kankaat nähdessäni. Nyt 3 murua saivat ihanat vaatteet itselleen isoimmista neulospaloista ja jotain jäi vielä jäljellekin.

 

Kuopuksen huppumekko on kokoa 104/110cm. Sen kaava on piirretty yhdistelemällä monia eri kaavoja ja muokkaamalla niitä oman maun mukaan. Kaavat ovat pääosin lehdestä Ottobre 4/12. Tyttö sai itse vaikuttaa kankaiden valintaan, joten molemmat tämänhetkiset lempivärit pääsivät mukaan: musta ja pinkki.

Esikoisen huppari on myös muokattu lehden 4/12 kaavoista. Koko on n.122cm kun poika on nyt n.115 cm pitkä. Yllätyksekseni poika valitsi harmaakuvioisen kissakankaan punapohjasien sijaan. Tämä aiheutti pieniä haasteita kaavojen asetteluun, sillä tätä harmaapohjaista oli pienempi pala kuin punapohjaista. Helmaan ja hihoihin resorit niin riittävä pituus on taattu!

Harmaata kirhavikangasta oli juuri sopivasti 86cm huppariin. Hupparin kaava on lehdestä 1/13, tosin ilman vuorta tällä kertaa. Hupun tein kuitenkin pirteästä oranssipohjaisesta versiosta kun sitä tuli paketissa valmiina huppupaloina! Toivottavasti tämä on sopiva lasten juuri vuoden täyttäneelle serkkupojalle.

 

Sain muutaman sovituskuvankin. Lapset tykkäsivät vaatteistaan ja kiipesivät penkille kuvattaviksi aivan oma-alotteisesti. Olen aika tyytyväinen kaikkiin kolmeen huppariin. Kaikissa on jujuna pieni väriläiskä jossain kohtaa vaatetta, kiva ja käyttäjälleen sopiva kaava sekä lasten itsensä valitsema väri, joten näitä tulee todennäköisesti myös käytettyä.

 

 Myös huppareiden vaikein kohta ja kompastuskivi onnistui tällä kertaa tavallista paremmin. Sain nimittäin vetoketjut ommeltua siististi, vaikka jokaista niistä piti lyhentää. Pupumekon vetoketju on lyhennetty loppupäästä, mikä oli aika helppoa kun häntä jää piiloon mekon sisään. Kissahupparin vetoketjun katkaisin ja ompelin pari senttiä yläpäästä resorin sisään. Kirahvihupparissa kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni siirtää stoppareita. Siirto onnistui hyvin, mutta vetoketjun lista meinasi alkaa purkautumaan, kun en saanut spiraaliketjua purettua veen leikkasin sen irti kankaastaan.