Seuraavat puoli vuotta

Monesti saan kuulla kuinka täytyy olla halpaa kun tekee lastenvaatteita itse. Olen arvellut, että se saattaisi olla halpaa jos tekisi vaatteita edullista kankaista ja ostaisi ostovaatteet kirppikseltä. Kirppisostoihin on pyrittykin, mutta täytyy myöntää että kankaat eivät aina ole ihan edullisimmasta päästä ja erityisesti alesta tulee ostettua myös merkkivaatteita.

Koitan seurata perheessämme lastenvaatteisiin menevää rahasummaa jouluun saakka, eli puolen vuoden ajan. Sisävaatteita pyrin tekemään parhaani mukaan itse, mutta ainakin ulkovaatteet ostetaan kaupasta. Lupaan yrittää blogata jokaisen vaatehankinnan ja -ompeluksen hintoineen tänne ja seurata vaatteisiin kuluvaa summaa. Toivottavasti kehtaan tehdä sen siinäkin kohdassa kun summa jo hävettää...

No, tässä alku:

Edellisessä postauksessa esittelin esikosielle ompelemani farkkushortsit, jotka vihdoin viimeistelin. hintaa näille tuli pyöreät 0 euroa, sillä materiaali on täysin omista vanhoista housuistani ja resorikin jostain saatua.

Tällä ensimmäisellä viikolla on tullut hankittua esikoiselle yksi lyhythihainen kauluspaita hintaan 12,9€. Laskelmien yhteissummaa alan seurata omalla sivullaan, jonne löytyy linkki oikeasta sivupalkista.

Lopuksi vielä pieni mainos: KiKiDuu arpoo blogissaan! Palkinnot ovat hyvät, joten kannattaa osallistua.

Omalle lomalle...

.. lähtiessä on hyvä tehdä viimehetken vaatevaraston täydennyksiä. Menemme Saksaan parin viikon kuluttua, sinne tein tuliaisiksi lasten pikkuserkulle tavallisen t-paidan Ottobre 1/12 ohjeella, koolla 104 cm. 

Toivottavasti poika on yhtä suuri muumifani kuin viime kesänä.

Lomalle lähtiessä yhdestä tulee kaksi, ainakin jos puhutaan housuista. Etsin farkkushortseja kissojen ja koirien kanssa, mutta kaikki olivat liian lyhyitä, kapeita, kalliita tai muuten huonoja. Sitten muistin että kaapissani on kohta polvista puhki oleat ihanat farkut! Ei muuta kuin sakset käteen. Sopii hvyin yhteen tunikan kanssa, paitsi että näytän tässä tunikassa ihan raskaana olevalta. (Kangas on kuitenkin ihanan tuntuista, eikä maksanut Triteksillä juuri mitään, että eiköhän tätä tule kuitenkin käytettyä. Kaava piirretty siskoni valmisvaatteesta)

Farkuista jäi tietenkin lahkeet jäljelle. Niistäpä pilkoin esikoiselle shortsit ikuiseen housupulaan. Toivottavasti mahtuu, sovittamaan ei nyt pääse kun poika on lomaillut jo viikon isovanhemmillaan

 Housut edestä ja takaa. Tasku tai muu koristus olisi ollut kiva, mutta kun kangas ei riittänyt niin se ei riittänyt. Lahkeiden viimeistely odottaa mittausta ja pojan mielipidettä. Olen huomannut että vaatteet menevät paremmin päälle, jos lapsi on päässyt jollain tavalla vaikuttamaan niiden suunnitteluun.

Kuopuksella ei ollut yhtäkään punaista lippistä mekkojen ja muiden söpöstelyvaatteiden kanssa pidettäväksi. Nyt on, kun käytin palloshortsien ja muistelumekon jämäkankaan lippikseen. Tein coconut-lippiksen koolla 54 (kai lehdestä Ottobre 3/11?) Toisella puolella on tyttären suosikkikangasta: hello kittyjä.

Mies ei tällä kertaa saanut mitään ja syynä on se, että vaatepula on niin suuri etteivät aika ja kangasvarastoni anna myöten täyttää sitä. Kauppaan käy tiemme siltä osin.

Lisäys: kuvista oli tippunut pois kuopuksen uimahousut. Kaava on piirretty Polarn o Pyretin 98/104 cm alushousuista. Kangas on uikakrikangasta Eurokankaasta, jalansuihin lisäsin joustokanttinauhan ja vyötärölle joustokanttinahuhan ja rimpsun. Nämä ovat UV-suojapaidan kanssa varmasti mukavammat kuin kokouikkari; ei tule niin montaa kerrosta päällekkäin hellepäivänä.

.

Haalareita

Sisko ja toisen siskon poika kaipasivat uusia haalareita/ kotiasuja/ jumpsuiteja/ onepieceja/ tms. löhövaatteita. Pienemmässä toiveena oli vuori, jotta sitä voisi käyttää kylminä kesäpäivinä ja ehkä myös syksyllä. Kooksi valittiin siskon kanssa 80 cm, jotta mahtuisi nyt puolivuotilaalle vielä silloin syksylläkin. Isompaan haalariin toivottiin tummansinistä väriä ja valkoisia taskunsuita ja ISOA vetoketjua. Tämän kooksi arvioin ihan itse semmoisen M:n ja S:n välimaastosta sopivan mitan.

Ensin pienempi: 

 

...johon taisi tulla hiukan liikaa kasvunvaraa, HUPS. Menee heittämällä meidän 3 täyttävälle. Toivottavasti voisi käyttää jo tuolla ihanaisella puolivuotiaalla, sillä resoreita saa säädettyä peräti neljällä tavalla:

Suorana, kaksinkerroin, kokonaan päälle käännettyinä tai kokonaan sisälle käännettyinä:

Tämän kaava löytyy  Ottobre 6/11, ohje 2, koossa 80 cm.

Isomman onepiecen kaavat otin Suuresta käsityölehdestä 8/11. Muokkasin aika rankalla kädellä jotta sain mieleiseni lopputuloksen. On muuten lähes yksikappaleinen kirjaimellisestikin, kokosin nimittäin kahdesta palasta (+ huppu ja taskus tietysti). Kaava on aika kapea, jos olisi halunnut kunnon löhöhaalarin, olisi voinut tehdä 1-2 kokoa normaalia isompana. Toivottavasti sisko tykkää :)

Hupun taakse on hyvä piiloutua flunssapäivänä.

Muille meneviä

Loma on melkein alkanut ja sen kunniaksi sain flunssan. Olotila yhdessä sateisen sään kanssa antaa oivan tilaisuuden pitää hyvällä omallatunnolla sisä- eli ompelupäiviä. Niille onkin käyttöä, sillä juhannuksena sain pyyntöjä yhdestä jos toisesta ompeluksesta, tässä niistä ensimmäisiä:

Tein itselleni joku aika sitten kesälätsän, jonka eräs sukulainen näki täällä blogissa ja pyysi itselleen
samanlaista, mutta toisessa värissä. Kankaaksi valitsin tällä kertaa pellavan, jotta hattua voisi käyttää myös kunnon helteellä. Oma, canvaksesta ommeltu hattuni, kun on siihen liian kuuma.

Kuvassa hattu on kuopuksen päässä. Saaja on aikuinen, joten hänelle liene sopivampi ;)

Lasten Mummi pyysi itselleen kesäkassia, jonka oli bongannut täältä blogista. Myös em. hatun saajalle tällainen kuulemma kelpaisi, joten sarjatyöllä mentiin. Toivottavasti värit ovat mieleiset, toiselle valitsin sinisempää kohtaa kankaasta, toiselle vihreämpää.

3v ja 5v synttärit

Viikko sitten juhlittiin lastemme synttäreitä. Esikoinen täytti toukokuun lopussa 5v ja kuopus täyttää heinäkuun alussa 3v. Tänä vuonna laiska äiti päätti järjestää yhdet isot juhlat useampien pienten sijaan, joten ystävät, tuttavat ja naapurit kutsuttiin pihajuhliin. Pahaksi onneksemme alkoi sataa vettä tuntia enne juhlien alkua ja oli pakko siirtyä sisälle juhlimaan. Lämmin tunnelma syntyi kun 40 ihmistä siirtyi 70 neliöön.

Päivän tähdet nauttivat olostaan, olivathan lähes kaikki heidän kaverinsa paikalla! Esikoisesta en ehtinyt saada yhtään hyvää kuvaa, niin kiire oli.

  Olin vuokrannut pomppulinnankin ja sateesta huolimatta kaikki halukkaat pääsivät pomppimaan viimeistään kotiinlähdön aikaan.

Tunneli saavutti myös suurta suosiota, mutta se on kai hauskempi  kaalimatona kuin ryömittävänä versiona. IIK!

Ruokaa oli runsaasti ja kaikki näyttivät löytävän jotain lautaselleen. Krokotiilin vihreän herkkumehun ja pellen punaisen sekamehun kanssa saattoi nauttia makaronisalaattia, makkaraa ja pikkusuolaisia. Tarjoilu oli tarkoituksella yksinkertaista kun ruokittavia oli niinkin paljon.

Herkkuna oli (lapsille) jäätelöä. Siskoni hoiteli ansiokkaasti jäätelökioskia, josta sai valita itselleen jäätelöä kolmesta mausta, kastiketta, vaahtokarkkeja ja tietysti strösseliä. Koristehörsylä kruunasi annoksen. Lasten kanssa askarrellut hyrrät menivät vähän hukkaan, kun niitä ei voinut laittaa ulos pyörimään vesisateen takia. (Neliskanttinen keppi, helmi, hyrrä, helmi, ohut naula)

Kakkuakin oli tarjolla. Mango-mansikkajuustokakku ei ollut liian makeaa, joten erityisesti aikuiset pitivät siitä.

Lapsille kerääntyi hurja määrä lahjoja, mutta onneksi ne olivat ihanan käytännöllisiä. Askartelupakkauksia, puuhakirjoja, pelejä ja legoja. Ei mitään mikä jäisi lojumaan nurkkiin juhlien jälkeen! Myös vieraat saivat jotain mukaansa juhlista: jäätelöä sai kaivaa itselleen mukaansa kylmälaukusta. (Ohje jossain Suuressa Käsityölehdessä)

Kyläilemään jääneiden siskojeni kanssa järjestettiin seuraavan päivän ihanassa säässä pienet rääppiäiset. Grillattiin, syötiin pihalla, lapset pomppivat pomppulinnassa ja söivät teltassa jonka ompelin juhlia varten. (Oma kaava, mitoitettu pihatolppien mukaan)

 

Trikoopläjäys!

Käyttövaatetta (lähes) koko poppoolle ja vähän muillekin. Tämän viikon aikana on valmistunut mutkien ja murheiden kautta hitaasti ja epävarmasti 1 mekko, 1 hame ja 3 t-paitaa. Alkaa näyttää pahasti siltä että tämä ompelija tarvitsisi kesälomaa ja saumuri huoltoa. Ikinä en ole joutunut niin paljon purkamaan ja korjaamaan kuin näiden tämänkertaisten perusvaatteiden kanssa. No, ei sen mitään, valmista kuitenkin tuli.

Itselleni ompelin JNY Designilta tilatusta trikoosta mekon, joka Facebookin Ompeluelämää-ryhmässä kulkee tissitunikan nimellä. Nimensä mukaisesti tissis paljastaa, eli rintavarustus näkyy mielestäni liiankin kanssa, joten seuraavaan lisään hiukan mittaa eteen. Tämä ei ole aito ja alkuperäinen, vaan jostain vanhasta SK:n imetyspaitakaavasta muokattu. Koko on 36, mutta ainakin kokoa pienempi olisi pitänyt tehdä. Nyt jouduin kaventamaan valmista työtä aikalailla ja silti on liian suuri. Surkuhupaisaa on se, että olin ostanut koeversiota varten huomattavasti edullisempaa trikoota Triteksiltä, mutta löysin ko. kangaspussi vasta kun olin ommellut tämän jo valmiiksi.

Omaan mekkooni meni aika täsmälleen metri kangasta, mutta muutamasta pikkusoirosta sain sentään tehtyä tytölle hameen. Hameen kaveriksi oli tehtävä paita samasta kankaasta kuin minun mekkoni vyö (kaava Ottobre 3/12, Hoops, koko 104 cm). Vähän aikaa muistan taas, miksei kannata kantata jerseytrikoolla. Aika ihana setti kuitenkin vai mitä? 

Löytyyköhän taskusta herkkupaloja Nasulle?

Ystäväperheen kuopukselle ompelin lentokonepaidan pojan omasta toiveesta. Kaava jälleen Ottobre 3/12, koko 104 cm. Tämä on pläjäyksen ainoa vaate, jota en joutunut kertaakaan purkamaan. Toivottavasti saaja tykkää.

 Tämä esikoiselle tuleva paita saa syksyllä alleen pitkät hihat ja eteen lupasin myöhemmin aplikoida paloauton. Tämä paita oikenee onneksi pesuissa, nyt kaulus on vaa ihan kummallisesti kurtussa. Kaava sama kuin edellisessä paidassa, koko 116 cm.

Motivaatiomekko

Sekä minun että mieheni ystävät menevät naimisiin tässä kuussa. Häät ovat ihania, mutta tällä kertaa en suostu menemään ylioppilasjuhlavaatteillani. Niistä juhlista on kohta kymmenen vuotta, joten ne ovat auttamattomasti liian pieniä. Uuden mekon ompelu tuli mieleeni vasta viime viikolla kun Triteksillä oli ihanaa mekkokangasta. Olihan se alettava hommiin! Mieleistä kaavaa ei löytynyt, joten yhdistelin useammasta ja pääsin juuri siihen lopputulokseen, josta haaveilinkin. Mutta... tästä tuli aikamoinen motivaatiomekko, sillä ympärysmitta olisi saanut olla 1-2 cm enemmän. Sovitusversio oli liian suuri, joten summamutikassa pienentelin liiankin kanssa.

Kysymys kuuluukin: pikainen laihdutuskuuri vai tukisukkahousut?

P.S. Näin jälkikäteen analysoidessa tulin tulokseen, että olisi pitänyt kaventaa sivuista vain ylälaidasta, leveälanteisena ja pallomahaisena kävi nyt niin että vatsasta kiristää. Toisaalta kainaloiden alta istuu nyt nätisti!

P.P.S. Avasin selän laskoksia, molemmista vähensin puolet sisäänotosta ja leikkasin uuden takahelmakappaleen. Tällä konstilla sain ympärysmittaan lähes kaksi senttiä lisää tilaa. Nyt ei kiristä mahasta, voin istua ja jopa syödä juhlissa!