Tytöille leggareita

Ompelukärpänen puraisi pitkästä aikaa oikein kunnolla! Stoff & Stillin kankaat saavat kyytiä kun mielikuvitus luo niistä uutta täytettä kaappeihin. Todellisuudessa vauhti on ehkä hiukan hitaampi, mutta valmista alkaa syntyä.

Ensialkuun hurautin molemmille tytöille leggarit.

Isomman housuista tuli hitusen lyhyet, napero on tainnut venähtää pituutta kesän aikana! Seuraavat saa tehdä pituudesta 122 cm mukaan. Näistä on vyötäröltä otettu pari senttiä pois korkeudesta. Kaava SK 1/09, koko 116.

Pienemmän muksun pöksyjen kaava on muistaakseni Ottobre Kids 1/15, koko 56 cm. Leveyttä otan seuraaviin pois pari senttiä lahkeen sisäsaumasta, muuten koko on oikein passeli.

Jotain aivan uutta

Minulla on ollut jo neljä viikkoa hyvä syy olla ompelematta. Syy on varsin suloinen:

Aina voi kuitenkin varautua ompelemaa. Tällä kertaa hankin Stoff & Stilliltä lisäystä kangaskaappiin.

Yhden pienen, mutta sitäkin tarpeellisemman, ompeluksen sain onneksi ennen reissua tehtyä. Tein meille kulkeutuneesta pitkästä (ilmeisesti Vauva-lehden kylkiäisenä joskus jaetusta) kantoliinasta puolittamalla ja renkaat ompelemalla rengasliinan. Meillä on ollut aiemminkin samanlaisesta liinasta tehty rengasliina ja on mielestäni todella hyvä. Tällä kertaa tein olan ompeleet taittamalla reunat vain kertaalleen keskelle, näin olalla ei ole liian leveästi liinaa, mutta kangasta jää kuitenkin niin ohuesti että se ei paina.

Salainen ompeluystävä

Osallistuin jälleen salaiseen ompeluvaihton. Eli minä ompelin eräälle toiselle ompelijalle 2 lapselle tarkoitettua ompelusta ja sain vastaavasti 2 meidän muksuille ommeltua ihanuutta. Koko homman juoni on jänittäminen sen suhteen että pitääkö saaja omista ompeluksista ja mitä omalle perheelle tulee. Kuin ylimääräinen jouluaatto!

Olin laittanut esitietoihin että ensisijainen paketin saaja voisi olla tuo esikoinen, sillä hänen vaatetarpeensa on akuutimpi ja hänelle tulee muutenkin vähemmän ommeltua. Koko on toiveen mukaan hoikka 134cm ja värinä paidassa on lempparin eli punaisen lisäksi tummanvihreää. Vinkiksi annoin myös tämän blogin, sillä vaihdon tarkoituksena on myös vakoilla ennakkotietoa paketin kohteesta. Tämä paita on todella huolellista työtä!

Paketissa oli ihanasti myös muistettu meidän Tosikoista, sillä hän sai huolella ja hyvillä materiaaleilla tehdyn Nalle Puh -pussukan. Itse en osaa tehdä näin huolellista työtä joustamattomien materiaalien ja runsaiden tukikankaiden kanssa. Onnekkaasti paketin avaaminen osui juuri Tosikoisen syntymäpäivälle, joten riemua riitti siten tavallistakin enemmän! Kiitos paljon salainen ystäväni :)

Itse lähetin eräälle 3-vuotiaalle Ryhmä Hau -hengessä tehdyn t-paidan ja siihen sopivat housut. T-paidan malli on Ottobre Kids -lehdestä 3/10, Tooth Troll ja housujen kaava puolestaan löytyy lehdestä 4/09 Toffy vakosamettihousut . Housujen kaavaa muokkasin lehdessä olleesta aika paljon, mm. vyötärökaitale on näissä resoria jonka sisällä kulkee säädettävä kuminauha. Lahkeisiin lisäsin kuminauhan ja polvien kohdalle pientä pussitusta jotta joustamattomat housut olisivat varmasti mukavat pienelle käyttäjälle. Lempiväreistä ja lapsen muodosta sain vinkkiä etukäteen, mutta muuta tietoa en päässyt vakoilemaan, sillä en löytänyt postitettavaltani blogia tai kuvakansiota tms. Toivottavasti paketista tuli silti mieleinen!

Vaaleanpunaisten sarja jatkuu

Kaikki alkaa olla vauvaa varten valmiina. Viimeisetkin mielessä olleet vauvaompelut on nyt tehty.

Äitiyspakkauksen laatikon päällystin anopilta saadulla vakosametilla kalliolla-kukkulalla -blogin loistavan ohjeen mukaan. Levyvanua en harmikseni varastoistani löytänyt ja saumavaratkin unohdin poistaa kaavasta, joten aika paljon yksinkertaisempi tästä tuli kuin esikuvastaan. Toiminee silti tarkoituksessaan, mikä on estää kissaa raapimasta pahvilaatikkoa pilalle. Meillä kun asustaa karvakaveri, jonka mielestä pahvilaatikoiden repiminen, syöminen ja raapiminen on ehkä maailman parasta hupia.

Laatikon sisälle hurautin tilkkupeiton Muru-tilkuista ja valkoisesta trikoosta. Tällä kertaa kanttasin ympäriinsä vaaleanpunaisella (liian lörpällä) resorilla, enkä ommellut oikeat puolet vastakkain ja kääntänyt, kuten useimmiten.

Muutakin pinkkiä on tullut tehtyä viime aikoina. Tosikoisen syntymäpäivää vietettiin joku aika sitten (sitä oikeaa päivää, kaverijuhlat pidettiin jo etukäteen). Tällä kertaa päätin opetella uuden tekniikan koristeluun, nimittäin sokeripitsin teon. Ostin työtä helpottaakseni valmista sokeripitsimassaa, jonka levittelin pitsimaton päälle ja paistoin uunissa 20 minuuttia 75 asteessa. Vähän jäi keskeltä liian löysäksi ja reunoilta taas tuppasi paahtumaan liiankin venymättömäksi. Ehkä ensi kerralla laitan vähemmän lämpöä ja enemmän aikaa?

Neulebolero

Kaapissa kummitteli ne käyttämättä jääneet 5 kerää Novitan bambu-puuvillalankaa. Vaikka Tosikoinen ei enää oikeastaan olisi tarvinnut neuletakkia kadonneiden löydyttyä, niin aloin kuitenkin juhannuksen tienoilla neulomaan uutta.

Ohje on muokattu Novitan nettisivuilta löytyneen kesän 2008 -lehden tytön pitsireunaisen jakun ohjeesta. Käyttöön tämä on päässyt jo kahdesti: ensin eräisiin rippijuhliin ja nyt viimeksi eilen lasten Isoäidin syntymäpäiville. Juhlat menivät kaiken kaikkiaan hienosti ja oli mukava nähdä sukulaisia.

Kesäleggaripula

Facebookin ompeluryhmän perjantaihaasteena reilu viikko sitten oli "arjen luxusta" omavalintaisella tulkinnalla. Meillä luxusta on se, jos Tosikoinen ei tappele aamulla vaatteistaan, joten kysyin häneltä kangastoiveita uusiin kesäleggareihin. Nämä tulivat tarpeeseen, sillä viikon sisään olen joutunut heittämään häneltä kahdet caprileggarit roskiin reikäisinä, eikä kirppikseltä löytynyt oikean kokoisia. Liekö kulutetaan loppuun muissakin talouksissa...

Oranssi-pinkkiraidalliset, ihan tavalliset

Violetit samasta kankaasta tehdyillä "resoreilla"

Sekä pinkit lahkeensuun rypytyksillä.

Kaikissa leggareissa on kokona 116 cm ja kaava muistaakseni lehdestä Ottobre Kids 4/2014.

Naapurinpojan rippijuhlat

Naapurinpojan rippijuhlat aiheuttivat pukeutumisen puolella päänvaivaa, koska vatsa kasvaa kasvamistaan näinä viikkoina. Kauppojen kohtuuhintainen tarjonta ei yhdistynyt makuuni mitenkään, joten ei auttanut kuin pyörähtää Eurokankaan kautta eräänä lapsivapaana arki-iltana. Mukaan tarttui lisää ihania pellavakankaita, tällä kertaa tummanharmaana ja valkoisena.

Ennen kuin rohkaistuin saksimaan juhlavaatteisiin ostettuja pellavia, tein koekappaleen Esikoisen paidasta ylimääräiseksi jääneestä vihreästä pellavakankaasta. Hyvä että tein, sillä vaikka tunikasta tuli mielestäni kaunis, ei se enää viikko valmistumisen jälkeen mahdu päälle...

Työn alle pääsi siis valkoinen pellava capreihin ja tummanharmaa tunikaan. Tunikassa olisi voinut olla vähemmänkin pituutta takakappaleella, näin helma olisi nyt raskausaikana tasapainoisempi. Toisaalta se näyttäisi raskausajan jälkeen hassulta.

Housujen kaava on muokattu rankalla kädellä jostain Ottobre Womanin caprihousukaavsta koosta 40 (yleensä käytän ja teen kokoa 38 itselleni). Madalsin vyötäröä etenkin edestä ja korvasin kappaleen resorilla. Lahkeita jouduin lyhentämään yli 15 cm kaavan mukaisesta, en käsitä mille pitkäkoiville tämä kaava on alunperin tehty! Olisi tullut jpa tavallista pidemmät lahkeet, jos olisin noudattanut kaavaa. Vyötärölle, tai oikeammin sen alle, lisäsin muutaman vyölenkin ja ompelin samasta pellavasta kangasvyön. 

Tunikan kaavan piirsin itse omien mittojeni mukaan. Ideoita etsin netistä ja kappaleiden muotoja katselin Ottobre Woman -lehdistä. Sikäli onnistunut tunika tuli, että tällä pystyy myös imettämään, kun avaa edessä olevan rusetin ja laajentaa pääntietä riittävästi.