Muita ompeluksia tipahtelee hitaahkoon tahtiin, töiden aloittaminen vie mehut aika tehokkaasti ja koneet saavat huilia. Tässä kuitenkin jokuset housut: mintunväriset omalle murulle, farkkutrikoiset ihanalle kummipojalleni ja ruusuiset serkkuni pikkuiselle.
Hei!
VastaaPoistaOlen jo jonkin aikaa seurannut blogisi käsitöitä ihastuksella. Löysin blogisi Porkkanatarhan Marin kutta, kehen tutustuin lastemme vauva-aikaan. Erityistä ihastusta ovat saaneet aikaan partio-aiheiset käsityösi. Tämän postauksen Kapan paita sai kuitenkin valon syttymään, asut jossain lähellä! Huusin paikalle lapseni. Poikani ilmoitti ettet ole tuttu. Tyttäreni sanoi että olet tutun näköinen. Viimeisenä paikalle tullut mieheni nauroi, että pelasti viikonloppuna poikasi puukon!
Pienoinen on maailma. Hyvää syksyä koko perheelle!
Hauska sattuma! Laita joku vinkki itsestäsi ;) jätkänpätkä ei nimittäin edes muista hukanneensa tavaroitaan joten hänen avullaan en saanut sinua selville :D
PoistaNo voi harmi että luin tämän vasta nyt, olisin voinut eilen vetää hihasta Harharetkellä! Olin numeron 7 saattajana. Pitää katsoa jos näemme keskiviikkona :)
VastaaPoistaHei, huomasin aiemmasta postauksestasi sen nahkaisen kirjasen. Se oli tosi kiva! Olen opettaja ja mielelläni teettäisin oppilailla tuollaiset omat kirjaset. Onko sulla joku ohje vai sovelsitko vain omasta tietoarkustasi? Nimimerkki Peurankello
VastaaPoistaMoi!
PoistaVihkonen oli ihan omasta mielikuvituksesta syntynyt :D (Liian) pitkään kahvissa haudutettuja ja rypisteltyjä kopiopaperinpaloja auringossa kuivatettuina, lasten leikaamia nahkapaloja kansiksi. Isolla naulalla reiät kunkin oman ompelumielenkiinnon mukaan paperinippuun, nahkaan reiät tehtiin nahkapaskalla. Ompelu kaksinkertaisella puuvillalangalla ja loppuun harjoiteltiin solmuja. Kirjan sulkemista varten lisättiin puusta veistetty nappi, jonka ompelulanka jätettiin niin pitkäksi että toimi ympäri kiedottuna kiinnittämisessä.