Lempivaatteiden uusintaa

Keskimmäinen sai kaverini lapsen kaapista vaatteita. Harmillisesti kaikkein mieluisin, eli ponipaita oli aika lailla napapaitamallia. Mutta ei hätää: kankaanpala, muutama minuutti aikaa ja kolme saumaa ja kas! Mekko on valmis. Tulikin samantien niin pitkä ettei taatusti vilku.

Tämä söpö pesukarhu meinasi vallan hautautua ufoläjäään (UFO= unfinshed objects). Alunperin leikkasin kuvaraportin minittäin nurinniskoin ja sekös kiukutti niin että lähes roskiin lensi! Onneksi kuitenkin pelastin, sillä muutaman kuukauden hauduttelun jälkeen tuosta kuoriutui ihan käyttökelpoinen tunika.

Koot molemmissa 128/134cm ja kaavat täysin omia sovelluksia.

PaaPiin kaavakirjasta lapsille

Lainasin PaaPiin kaavakirja lapsille -nimisen opuksen kirjastosta. mainio suomalainen kirja onkin! Ohjeetkin selitetty selkeiden kuvien kera niin hvyin, että hankalammatkin kohdat onnistuvat ilman ylimääräistä pohdintaa.

Meidän lapset ovat hoikkia, ja etenkin sopivan kapoisten housujen löytäminen on tehnyt tiukkaa. Nämä vaikuttavat hyviltä, etenkin leggarit ovat oikeasti kapeat. Collarit ehkä enemmänkin perusmallia, mutta varsin hyvä kaava sekin.

Esikoisemme on 135 cm pitkä ja nämä vaatteet tehty isoimmalla koolla, 140 cm. Harmi ettei kokoja riitä pidemmälle. Housujen takataskut ovat hauskat!

Pienimmällä on kuvassa PaaPiin kaavalla tehdyt leggarit ja Jujunan kavennetulla kaavalla tehty paita. Koko 86 housuissa ja 80 paidassa.

Ompelupaikan muutos

Pitkään ompelin vaatehuoneeseen rakennetussa ompelusopessa. Kylpyhuoneremontti johti kuitenkin siihen, että vaatehuonekin piti tyhjentää parin kuukauden ajaksi. Samaan aikaan alkoi ärsyttää, että ompeluharrastus kärsi muiden nukkumisesta viereisessä huoneessa, tai muiden unet minun harrastuksestani. Ahdaskin tuo oli, pöytätila 40x100 cm ja siitäkin osa jäi hyllyn alle.

Aloin haaveilla Pinterestin kautta löytämästäni harrastekaapista. Löytyy täältä. Ongelmiakin tuossa versiossa näin: pöytä pitäisi aina laskea alas eli siirtää koneita kun lopettaa, ja avaamiseen tarvitsee runsaasti tilaa. Ihana joka tapauksessa!

Onnekseni sukulointikaupungin loistavasta kierrätyskeskuksesta löytyi aivan sattumalta aivan ihana vanha puukäsityöluokan kaappi! Salon teollisuusyhtymä Oy:n uskomattoman kaunis Koulukalusto-kaappi muutti meille. Muutossa oli pieniä ongelmia, kuten se että emme omista peräkärryä ja asumme 300 km päässä ko. kierrätyskeskuksesta. Kaapin ja kärryn väliin ei myöskään jäänyt turhaa liikkumatilaa vaan se saatiin juuri ja juuri laskettua kyytiin. Pois saaminen olikin luku sinänsä. Vaan sisään se saatiin muutaman kommervenkin kautta!

Sisään saadun kaapin täytin pika pikaa vähän miten sattuu. Tärkeintä oli saada ompelutarvikkeet remontilta suojaan.

Ompelukäyttöön kaapista ei kuitenkaan tällaisenaan ollut, sillä osa hyllyistä oli vinoja, ilmeisesti työkalujen säilytyksen takia.

Irroitin kolme hyllyä saadakseni suoran pöytätason, sen päälle työskentelytilaa ja alle säilytystilaa. Hieno koristeellinen lista ja yksi hylly hakevat vielä paikkaansa. Antakaa ihmeessä kommenttilaatikossa vinkkejä, jos keksitte mhin voisin ne laittaa :)

Valmis!

Kerta kiellon päälle: ennen ja jälkeen

Kietaisukauluskokeilu

Kuopuksen uusimmat collegehousut, tai oikeastaan niistä jäänyt kangas, inspiroi minua ompelemaan collegapaidan. Aivan tavallisen huputtoman ja vetoketjuttoman päällyspaidan. Kangas on mukavan pehmoista, jopa valuvaa collegeksi ja siinä on nurjalla rouhea struktuuri. Omiaan siis tällaiseen paitaan.

Helmaan ja hihansuihin halusin resorit ja pääntien huolitteluksi valikoitui kaulus. Kaulusta koitin tehdä Tehtaamon mainiolla ohjeella, mutta en aivan onnistunut :D No, ei se mitään, ei kaikkea tarvitse osata ja eteenpäin sanoi mummokin lumessa! Ihan hauska tämä on näinkin ja ennen kaikkea toimii kuitenkin käytössä.

Sivuille kaavoitin hauskat pienet vinot taskut. Sivusaumaa ei ole lainkaan, vaan tasku uppoaa noihin prinsessasaumoihin.

Kaulus myös lämmittää kevätviimassa.

Korosta mitä et voi piilottaa

Todettuani edellisen karhuhupparin turhan reiluksi harmittelin hetken. Muutaman mietintäpäivän jälkeen kävin miettimään saisiko lopputilkuista sittenkin jotain kivaa, edes pipon. Ja saihan niistä, ihan collegetakin kun vaihdoin kaavaa ja suostuin jättämään kuvioiden kohdistukset vähemmälle. 

Selkään piti laittaa poikittainen sauma. Koska sitä ei kerta kaikkiaan voi piilottaa kauniisti, korostin sitä tikkaamalla ihan reilusti. Hihojen  jatkokappaleet tein resorin tyyliin varsin pitkiksi. Ihan jees lopputulos.

Joustofarkku Eurokankaan palalaarista, n.6€/m. Eli näiden housujen hinnaksi tuli pari euroa. Kaava Ottobre kids 1/17, 80 cm. Takataskut lisäsin jostain toisista housuista.

Collegetakin kaava muokattu Ottobre 3/16 lehden kaavan pohjalta. Koko 74 cm.

Takaa pidempi helma on hauska yksityiskohta.

Tää o iisih!

Iisih, eli siilihän se on! 

Kangas löytyi viime vuoden puolella Poppanavakan kilohintalaarista, eli suuresti iloa tuottavalle paidalle ei tullut kuin parin euron verran. Koko on n.80 cm, mutta seuraavan saa näköjään tehdä 74 cm leveydellä ja 80 pituudella, jos haluaa istuvan paidan, jonka päälle on mukava vielä vetää neuletakki tms. eikä jää kurttuun alle.

Housut on muokkaus kaavasta Ottobre 4/16, 8. Sweat & Merino koossa 80cm . Mm. leveys lähinnä 68 ja lahkeissa resorin sijaan pidennys ja käänne ulospäin, niin että nurjan tekstuuri vilahtaa. Housujen kangas on Eurokankaan palalaarilöytö viime viikolta. Pala maksoi n.4€ ja siitä tuli näiden lisäksi myös collegetakki. Yleensä en EK:sta juuri tee löytöjä, mutta nyt siellä olisi ollut vaikka mitä! Jotain ostinkin, siitä toisella kertaa.

Maku muuttuu

Kuopuksen viimein kasvettua pikkuisen olen kaivellut kaapista siskolta talletettuja vaatteita. Huomatakseni, että se kuusi vuotta sitten tullut pikkuinen tahra, jota ei silloin juuri edes huomannut, häiritsee nyt aivan uudella tavalla. Että ne keskimmäiselle sopivat vaatteet putoavat perheen pienimmän päältä, vaikka pituutta olisi nyt sopivasti. Väritkään eivät enää iske, tytöt ovat sekä iholtaan että hiuksiltaan eri maailmasta.

Käsi kaivautuu kangaskaappiin: hiukan murrettuja, kuitenkin heleitä sävyjä. Paljon yksivärisiä, väliin hillittyä kuosia. Tämän frillamekon kaavoitin itse. Hiukan iso on, vaikka pohjalla oli 74 cm Kisuliini-body (Ottobre kids 6/12, 1.?)

Tässä vielä paremmassa kuvassa jouluksi valmistunut Hiiop! koossa 80 cm.

Ottobre Kids 1/17, 1. 80 cm. Ei pysy vielä päällä, mutta ehkä kesällä? Vielä olisi parempi malttaa pysytellä 68/74 cm kaavoissa, saisi paremmin suoraan käyttöön.

Näistä tuli aivan hitti! Ihanat päällä, kaikessa vauvamaisuudessaan <3 Kaava on jostain vanhemmasta Ottobresta, pyllypuolella on erillinen keskipala. Kaava on lahkeista pidennetty 68 cm.

Samalla kaavalla tehty kuin postauksen ensimmäinen mekko. Paitana ylimääräinen mitta ei niin haittaa.

Lökäpöksyt (kaava Acrobat jostain vanhemmasta Ottobresta tämäkin). Koko 68+, mutta eivät ole päässeet vielä käyttöön, koska ompelin vyötärön takasauman eteen :D